Suomessa tutkittiin kuusi vegaanilasta

EMBO Molecular Medicine -tiedelehti julkaisi 20.1.2021 suomalaisen tutkimuksen, jossa selvitettiin kuuden vegaanlapsen ravitsemusta ja aineenvaihduntaa. Asiasta uutisoi mm. STT ja Helsingin Sanomat.

Uutisoinnissa on jäänyt vähälle huomiolle tutkittavien vegaanien pieni määrä. Kuusi lasta on niin pieni otos, että johtopäätösten teossa pitäisi olla hyvin varovainen. Verrokkeina tutkimuksessa oli 10 lakto-ovovegetaristilasta ja 24 sekasyöjälasta. Lasten mediaani-ikä oli 3,5 -vuotta.

Uutisissa esiin on noussut erityisesti vegaanilasten matalammat D-vitamiini- ja A-vitamiinitasot. Kummankin vitamiinin saanti oli veganilapsilla ravitsemusuositusen mukaista, ja itse asiassa vegaanilasten keskimääräinen D-vitamiinin saanti oli lähes kaksinkertainen suomalaisiin suosituksiin nähden, 18,2  µg/vrk. Sekaruokaa syövät saivat täsmällisesti yhtä paljon D-vitamiinia. Yksi tutkimuksen puutteista on se, ettei siinä kerrottu, oliko vegaanilasten saama D-vitamiinilisä D2- vai D3-muotoista. Mittausajankohtana, heinä-lokakuussa 2017 oltiin Suomessakin siirtymävaiheessa, jossa D2-vitamiinivalmisteet korvautuivat vegaanisilla D3-valmisteilla.

Vegaanilasten D-vitamiinipitoisuudet vaihtelivat 53 - 67 nmol/l välillä. Toki ne olisivat voineet olla enemmänkin, sillä tieteessä ei ole yksimielisyyttä, onko riittävä taso 50 vai 75 nmol/l. Yhdelläkään vegaanilapsella pitoisuus ei kuitenkaan ollut alle 50 nmol/l eli heillä ei ollut D-vitamiinin puutosta – toisin kuin julkisuudessa on jo ehditty uutisoida. Tutkimustulos, jossa D-vitamiinipuutteisten osuus on nolla, on harvinainen, sillä D-vitamiinin puutos on varsin yleistä pohjoisella pallonpuoliskolla.

A-vitamiinin mittarina käytettiin RBP:tä (retinol binding protein) eli retinolia sitovaa proteiinia. Tällä mittarilla mitattuna kaikilla vegaanilapsilla A-vitamiinipitoisuus jäi alle riittäväksi katsotun rajan. Tutkijat toteavat kuitenkin, että RBP toimii parhaiten käytettäväksi laajoissa väestötutkimuksissa, kun taas yksilötasolla sen käyttöön liittyy sudenkuoppia. Laajemman kuvan saamiseksi olisi kannattanut mitata myös veren retinolipitoisuudet, joita käytetään selvitettäessä A-vitamiinipitoisuuksia yksilöiltä. A-vitamiinipitoisuutta mitattiin kuitenkin myös laskemalla RBP, transtyretiini ja CRP. Näin saatu A-vitamiininistatus ei näyttänyt yhdelläkään vegaanilapsella puutosta.

Välttämättömien rasvahappojan saanti ruoasta oli vegaanilapsilla suurempaa, mutta DHA-pitoisuudet olivat matalampia, mikä on johdonmukainen tulos aiempiin vegaanitutkimuksiin. DHA-pitoisuuksien kliininen merkitys on kuitenkin epäselvä, mistä olen kirjoittanut täällä.

Lasten kasvu oli normaalia

Moni asia jäi uutisoinnissa vähälle huomiolle - ehkä siksi, että nämä asiat olivat hyvin vegaanilapsilla, eivätkä esimerkiksi tukeneet yleistä käsitystä raudan saannin ongelmallisuudesta vegaaniruoasta. Vegaanilapset kasvoivat normaalisti kasvukäyrillä ja heidän painonsa ja pituutensa eivät eronneet muista tutkituista lapsista. Myöskään energian saannissa ei ollut eroa eri ryhmillä. Vegaanilasten proteiinin saanti oli suositellun mukaista, 13,5 % koko päivän energiasta. Näin olleen voikin pohtia, onko sillä kliinistä merkitystä, että vegaanilapsilla mitattiin vähemmän välttämättömiä aminohappoja verestä. Monet sekaruokaa syövät saavat nimittäin proteiinia yli tarpeen.

B12-vitamiinin saanti ja tasot veressä, samoin kuin jodipitoisuus olivat kunnossa vegaanilapsilla, eikä niissä ollut eroa eri ryhmien välillä.

Rasva laatu oli odotetusti parempi vegaanilapsilla: he saivat enemmän tyydyttymätöntä ja vähemmän kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Kuidun ja folaatin saanti sekä folaattipitoisuus veressä olivat suurempia vegaanilapsilla. Myös heidän kolesterolitasonsa olivat merkitsevästi matalampia. Nämä kaikki tulokset ovat hyvin linjassa aiempien tutkimusten kanssa.

Kalsiumin saannissa ei ollut eroja eri lapsiryhmissä. Sinkin ja raudan saanti oli vegaaneilla merkitsevästi suurempaa, eikä ferritiini- ja sinkkipitoisuuksissa ollut eroa vegaanien ja muiden lasten välillä.

Pääset lukemaan tutkimusta vertaisarvioineiden kolmen tutkijan kommentit täältä. Yksi heistä kirjoittaa, että tutkimus ei anna riittävää näyttöä siitä, että voisi sanoa vegaanilasten A- tai D-vitamiinistatuksen olevan riittämätön. Hän myös ihmettelee, miksei A-vitamiinistatuksen mittaamiseen ole käytetty WHO:n suosittelemaa seerumin retinolipitoisuuden mittaamista ja kritisoi RBP:n käyttöä tässä tutkimuksessa.

Vegaaniliitto ry julkaisi myös tiedotteen aiheesta sekä suomeksi että englanniksi: