Vegaaniruokavalio raskauden ja imetyksen aikana

17.3.2017 (viimeksi päivitetty 5.4.2017)

Kun tein graduani vegaanilapsista ja -äideistä vuonna 2005, oli vaikea löytää riittävästi tutkittavia, sillä vegaaniperheitä oli tuolloin Suomessa vielä vähän. Nykyään vegaaniruokavalion noudattaminen myös raskauden, imetyksen ja lapsuuden aikana on paljon yleisempää, mutta kuitenkin asia saattaa yhä herättää hämmennystä ja epäilyjä sukulaisten, ystävien ja
terveydenhuollon ammattilaistenkin keskuudessa. Tällöin on hyvä muistaa, että lapsiperheiden ruokasuositukset uusittiin vuonna 2016. Uusien suositusten mukaan huolellisesti koottu vegaaniruokavalio sopii myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille.

Vegaaniruokavalio antaa hyvät eväät kaikissa elämänvaiheissa, kohdusta vanhuuteen. Se sisältää esimerkiksi runsaasti folaattia ja kuitua, jotka ovat erityisen tärkeitä raskauden aikana. Ei ole olemassa sellaista mystistä tekijää tai ravintoainetta, minkä vuoksi vegaaniruokavaliosta olisi luovuttava raskaaksi tultuaan. Kolme tärkeintä ravintoainetta, joista kaikkien vegaanien on huolehdittava monipuolisen ruokavalion lisäksi, ovat B12-vitamiini, jodi ja talviaikaan D-vitamiini. Näiden tärkeys korostuu raskauden ja imetyksen aikana.

Mikä muuttuu raskauden ja imetyksen aikana?

Raskauden ja imetyksen aikana energian ja useimpien vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve kasvaa, ja tarve on usein vielä suurempi imetyksen kuin raskauden aikana (taulukko 1). Elimistö sopeutuu tähän tehostamalla ravintoaineiden imeytymistä. Taulukko 1 perustuu suomalaisiin ravitsemussuosituksiin (2014). Saantisuositukset vaihtelevat maittain. Suomessa ei esimerkiksi ole annettu D-vitamiinista suurempaa suositusta raskauden ja imetyksen ajaksi, toisin kuin monissa muissa suosituksissa. Suomen D-vitamiinisuositus on ylipäätään liian matala.

A-vitamiinin ja jodin liikasaanti on haitallista raskauden aikana, minkä vuoksi A-vitamiinia sisältäviä valmisteita ei suositella raskaana oleville. A-vitamiinin esiastetta, beetakaroteenia sisältävistä valmisteista ei ole haittaa. Merilevää tai merilevävalmisteita käytettäessä on tärkeää tietää, paljonko se sisältää jodia. Joissakin jodipitoisuus voi olla korkea.


TAULUKKO 1.
Ravintoaine Suositus naisille Raskauden aikana
Imetyksen aikana
A-vitamiini RE (1)
700 800 1100
E-vitamiini α-TE (2) 8 10 11
Tiamiini (B1-vitamiini) mg
1,1 1,5 1,6
Riboflaviini (B2-vitamiini) mg
1,3 1,6 1,7
Niasiini (B3-vitamiini) NE (3)
15 17 20
Pyridoksiini (B6-vitamiini) mg
1,2 1,4 1,5
Folaatti µg
400 500 500
B12-vitamiini µg 2 2 2,6
C-vitamiini mg 75 85 100
Kalsium mg
800 900 900
Fosfori mg
600 700 900
Rauta mg
15 ks. alaviite 4 15
Sinkki mg
7 9 11
Kupari mg
0,9 1 1,3
Jodi µg 150 175 200
Seleeni µg
50 60 60
  1. Retinoliekvivalentti (RE) = 1 µg retinolia = 12 µg beetakaroteenia
  2. α-tokoferoliekvivalentti (α-TE) = 1 mg RRR α-tokoferolia
  3. Niasiiniekvivalentti (NE) = 1 mg niasiinia = 60 mg tryptofaania
  4. Raskausajan rautatasapaino edellyttää 500 mg rautavarastoja raskauden alussa. Lisääntynyttä raudan tarvetta raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen on vaikea tyydyttää ilman rautavalmisteita. Raskaana oleville ei ole annettu Suomessa rautasuositusta.

Energiantarve

Raskaana ollessa ei tarvitse eikä pidäkään syödä ”kahden edestä”. Energian tarve ei juuri muutu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Sen jälkeen lisäenergian tarve on noin 340 kcal päivässä toisella ja 450 kcal viimeisellä raskauskolmanneksella (Davis ja Melina 2014). Imetyksen aikana tarvitaan noin 450 -500 kcal lisäenergiaa päivässä ensimmäisen 6 kk:n aikana ja sen jälkeen noin 400 kcal (Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016, Davis ja Melina 2014, American Academy of Pediatrics 2012). Taulukossa 2 on vinkkejä siitä, miten nämä energiamäärät voidaan koostaa.

TAULUKKO 2. VINKKEJÄ ENERGIANSAANNIN LISÄÄMISEKSI RASKAUDEN JA IMETYKSEN AIKANA
SISÄLTÄÄ NOIN 100 KCAL SISÄLTÄÄ NOIN 50 KCAL
  • Keskikokoinen banaani (110 kcal)
  • Ruisleipä (53 kcal) Keijulla 5 g (32 kcal) ja
  • hummuksella 20 g (32 kcal) YHTEENSÄ 117 kcal
  • 2 rkl cashewpähkinöitä (104 kcal)
  • 2 dl soijamaitoa (90 kcal)
  • 1 rkl rypsiöljyä (123 kcal)
  • 1/4 paketillista tofua (109 kcal)
  • Pala ruisleipää (53 kcal)
  • 2 tomaattia (46 kcal)
  • 30 g hummusta (48 kcal)
Taulukon tiedot Finelistä

Energiantarve on kuitenkin hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa mm. fyysinen aktiivisuus. Paras mittari energiansaannille on sopiva painonnousu. Suositeltava painonnousu raskauden aikana riippuu lähtötilanteesta (taulukko 3). Voit laske oman painoindeksisi kavalla paino(kg)/pituus(m)2.

TAULUKKO 3.
Painoindeksi ennen raskautta
Suositeltava painonnousu raskauden aikana (kg)
Alle 18,5
alipaino 12,5 - 18
18,5 - 24,9 normaali paino 11,5 - 16
25 - 29,9 ylipaino 7 - 11,5
30 tai yli lihavuus 5 - 9
Lähde: Ruokasuositukset lapsiperheille (2016)

Proteiini

Laajempi kirjoitus proteiinista ja välttämättömistä aminohapoista löytyy täältä. Alkaen neljänneltä raskauskuulta ylimääräistä proteiinia tarvitaan noin 28 g päivässä (Davis ja Melina 2014). Tarve tyydyttyy kun syö monipuolisesti eri proteiinin lähteitä ja valitsee joka aterialle ja välipalalle aina jotakin proteiinipitoista.

B12-vitamiini

B12-vitamiini on vesiliukoinen, mm. hermostolle tärkeä vitamiini, jota ei ole missään kasvikunnan tuotteissa. Vegaaniruokavaliota on aina täydennettävä B12-vitamiinilisällä. Vitamiinia täydennetään moniin tuotteisiin, esim. kasvimaitoihin, mutta on suositeltavaa turvata vitamiinin saanti käyttämällä täydennettyjen tuotteiden lisäksi myös vitamiinilisää. Ohjeet riittävän B12-vitamiinin saantiin löytyvät täältä .

On tärkeää, että B12-vitamiinin saanti on riittävää jo raskautta suunniteltaessa. B12-vitamiinin puutos raskauden aikana voi lisätä hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä lapsella. B12-vitamiinin puutos raskauden tai imetyksen aikana voi olla salakavala. Äiti saattaa olla täysin oireeton, mutta lapselle voi kehittyä samanaikaisesti vakava puutos, koska lapsella vitamiinin varastot ovat pienemmät. Vauva varastoi B12-vitamiinia sikiöaikanaan ja saa sitä sen jälkeen äidinmaidosta. Ilman vitamiinilisää B12-vitamiinin saanti saattaa jäädä niukaksi myös muilla kasvissyöjillä kuin vegaaneilla (Koebnick ym. 2004).

D-vitamiini

D-vitamiinista voit lukea enemmän täältä. D-vitamiinin puute raskauden aikana on erittäin yleistä sekä Suomessa (Viljakainen ym. 2010) että muualla (Saraf ym. 2016). D-vitamiinista huolehtiminen on tärkeää raskauden aikana, sillä vajaalla saannilla on kauaskantoisia seurauksia syntyvän lapsen terveyteen. Jos äidillä on ollut vajausta D-vitamiinista raskauden aikana, se voi näkyä lapsella heikkona luuston kuntona (Javaid ym. 2006). Riittävä D-vitamiinin saanti raskauden aikana saattaa myös ehkäistä raskausmyrkytyksiä. Riski raskausmyrkytykseen kasvaa, jos veren D-vitamiinipitoisuus jää alle 75 nmol/l (Kiely ym. 2016, Baker ym. 2010).

Suosittelen raskaana oleville 50 – 100 µg päivittäistä D-vitamiinin saantia talviaikaan. Suositukseni perustuu Kanadan lastenlääkärijärjestön (Canadian Paediatric Society 2017) sekä D-vitamiiniasiantuntijoiden Hollisin ja Wagnerin (2013) suosituksiin.

Eri maiden ja järjestöjen D-vitamiinisuositukset imettäville ovat yleensä samansuuruisia kuin raskaana oleville; näin on esimerkiksi Suomen, Insitute of Medicinen ja Endocrine Societyn suositusten laita. Imettäville äideille suositeltavat D-vitamiinimäärät eivät yleensä riitä äidinmaidon kautta vauvalle, vaan vauva tarvitsee oman D-vitamiinilisänsä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vauva saa tarvitsemansa D-vitamiinin myös äidinmaidosta, jos imettävän äidin D-vitamiinin saanti on 50 –100 µg/vrk (Ala-Houhala ym. 1986, Hollis ja Wagner 2004, Grant ym. 2014, March ym 2015). Grantin ym. (2014) tutkimuksessa paras D-vitamiinistatus saavutettiin, kun imettävä äiti sai 50 µg ja samanaikaisesti vauva 20 µg D-vitamiinia päivittäin. Endocrine Society suosittelee imettävälle äidille 38 – 50 µg/vrk D-vitamiinia ja samanaikaisesti vauvalle 10 – 25 µg/vrk (Holick 2011).

Folaatti

Folaatti on yksi B-ryhmän vitamiineista. Se on erityisen tärkeä raskauden aikana, koska sen puute voi aiheuttaa lapselle hermostoputken sulkeutumishäiriön. Aivan kuten B12-vitamiininkin, myös folaatin saannista on tärkeä huolehtia jo raskautta suunniteltaessa.

Folaatin saantisuositus raskaana oleville on 500 µg/vrk (Suomalaiset suositukset 2014). Suomalaisten folaatin saanti jää kuitenkin alle suositellun, minkä vuoksi raskautta suunnitteleville suositellaan Suomessa 400 µg päivittäistä foolihappolisää alkaen noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä ja jatkuen 12. raskausviikon loppuun.

Folaattia on mahdollista saada riittävästi ruoastakin, jos syödään runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa. Muita hyviä folaatin lähteitä ovat hedelmät, palkokasvit, pähkinät ja siemenet. Folaatti tuhoutuu helposti kuumennettaessa, joten on tärkeää syödä kasviksia ja hedelmiä myös tuoreena. Vegaaneilla folaatin saanti onkin suurempaa kuin sekasyöjillä (kuva1). Suomalaisten vegaanien keskimääräinen folaatin saanti oli 586 µg/vrk (Elorinne ym. 2016). Raskaana oleva vegaani ei siis tarvitse välttämättä foolihappolisää. Foolihappolisä voi olla tarpeen myös vegaanille silloin jos ruokavalio on yksipuolinen esim. raskauspahoinvoinnin vuoksi.

Kuva 1. Folaatin saanti on ongelma sekasyöjillä, ei vegaaneilla. Vihreät palkit kuvaavat vegaaninaisten folaatin saantia eri tutkimuksissa (µg/vrk). Oranssi palkki on suomalaisten 25 - 34-vuotiaiden naisten keskimääräinen folaatin saanti ravinnosta.


A-vitamiini

A-vitamiinin saanti ei yleensä ole ongelma vegaaneilla, sillä useat kasvikset, kuten porkkana, sisältävät sen esiastetta, beetakaroteenia. Beetakaroteenia ei ole mahdollista saada liikaa, sillä elimistö valmistaa siitä A-vitamiinia vain tarpeen mukaan. A-vitamiinia lisätään myös margariineihin ja joihinkin kasvimaitoihin.

A-vitamiinin liikasaanti saattaa aiheuttaa raskauden alkuaikana keskenmenon tai sikiölle epämuodostumia. Tämän vuoksi A-vitamiinia sisältäviä ravintovalmisteita ei suositella raskauden aikana.


Kalsium

Kalsiumista ja luustosta löytyy laajempi kirjoitukseni täältä. Raskauden ja imetyksen aikana kalsiumia tarvitaan noin 250 mg joko sikiön tarpeisiin tai äidinmaitoon (Erkkola 2012). Raskaus ja imetys tehostavat kalsiumin imeytymistä niin paljon, että esimerkiksi Amerikassa kalsiumsuositus on sama niin raskaana oleville, imettäville kuin muillekin. Suomessa kalsiumia suositellaan vain 100 mg enemmän raskauden ja imetyksen aikana kuin muulloin.

Imetyksen aikana äidillä tapahtuu tilapäistä luuntiheyden pienenemistä. Ilmiö on normaali ja imetyksen loputtua luukudos toipuu lähes täysin (Bezerra ym. 2004). Raskauden ja imetyksen aikana on kuitenkin hyvä kiinnittää tavallista enemmän huomiota riittävään kalsiumin saantiin.

Rauta

Raudasta voit lukea enemmän täältä. Raskauden aikana raudan tarve kasvaa ja hyvä rautatasapaino edellyttää noin 500 mg:n rautavarastoja (Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille 2016). Ruokavaliosta riippumatta useimmat äidit tarvitsevat rautalisää raskauden aikana. Academy of Nutrition and Dietetics suosittelee 30 mg/vrk lisärautaa raskauden aikana (2016). Suomessa hemoglobiiniarvoja seurataan neuvoloissa ja rautalisä aloitetaan tarvittaessa, jos alkuraskauden hemoglobiinitaso on alle 110 g/l tai alle 100 g/l myöhäisemmässä vaiheessa.

Imetys ei yleensä lisää raudan tarvetta, koska rintamaitoon ei erity sen enempää rautaa kuin sitä menetettäisiin kuukautisten aikana.

Seleeni

Suomen maaperä sisältää niukasti seleeniä. Sen vuoksi seleeniä lisätään lannoitteisiin. Seleeni saanti voi jäädä riittämättömäksi, jos ruokavalio koostuu lähes kokonaan luomuviljellyistä tuotteista.

Jodi

Myös jodia on niukasti Suomen maaperässä, ja jodia lisätään sen vuoksi ruokasuolaan. Suolan käyttö ei kuitenkaan aina riitä turvaamaan jodin riittävää saantia. Jodin saanti on jäänyt usein vajaaksi vegaaneilla ja sen lieväkin puutos raskauden aikana on haitallista lapsen älylliselle kehitykselle. Lisätietoa jodista raskauden aikana ja tutkimuslähdeviitteitä löytyy täältä. Academy of Nutrition and Dietetics (2016) suosittelee hedelmällisessä iässä oleville naisille 150 µg päivittäistä jodilisää.

Jodin liikasaanti raskauden aikana on haitallista kilpirauhasen toiminnalle ja sikiön kasvulle.

Sinkki

Sinkin tarve kasvaa raskauden ja imetyksen aikana ja sen saantiin kehotetaan usein kiinnittämään huomiota (Academy of Nutrition and Dietetics 2016, Davis ja Melina 2014). Toisaalta myös sinkin imeytyminen tehostuu raskauden aikana. Suomessa vegaaneille suositellaan 25 – 30 % suurempaa sinkin saantia kuin muille, johtuen siitä, että eläinproteiini parantaa sinkin hyväksikäyttöä ruoasta, kun taas viljojen fytiinihappo heikentää sitä. Imeytyminen kuitenkin paranee samanlaisilla ruoanvalmistusmenetelmillä kuin on kerrottu raudan yhteydessä, samoin orgaaniset hapot, kuten sitruunahappo parantavat imeytymistä (Lönnerdal 2000).

Vegaanien sinkin saanti on tutkimuksissa ollut 9,7 – 13,5 mg/vrk (Elorinne ym. 2016, Kristensen ym. 2015, Waldmann 2003, Haddad ym. 1999) eikä vegaaneille suositella rutiininomaista
sinkkilisää. Hyviä sinkinlähteitä ovat täysjyväviljatuotteet, palkokasvit ja pähkinät.


Välttämättömät rasvahapot

Välttämättömistä rasvahapoista voit lukea perustietoa täältä. Niiden välttämättömyys korostuu sikiön kehityksen aikana. Aivoissa on paljon DHA:ta ja raskauden aikana sikiö muuttaa tehokkaasti
alfalinoleenihappoa DHA:ksi (Mutanen ja Voutilainen 2012). DHA toimii verkkokalvon, hermoston ja synapsien solukalvon rakenteellisena osana ja viestien välityksessä. DHA:ta pakkautuu sikiön aivoihin erityisesti viimeisen raskauskolmanneksen sekä ensimmäisen elinvuoden aikana (Carlson 2009).

Vaikka sikiöllä on kyky muuntaa alfalinoleenihappoa pitkäketjuiseksi DHA:ksi, on esitetty epäilyjä siitä, onko muuntuminen riittävän tehokasta, vai olisiko lapsen kehitykselle hyötyä siitä, jos äiti käyttää DHA-lisää raskauden ja imetyksen aikana. Aihetta on tutkittu jonkun verran ja tutkimustulokset tukevat käsitystä, että raskauden aikaisella DHA-lisällä on positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen (Carlson 2009). DHA:n vaikutusta on tutkittu lähinnä näkökyvyn ja hermoston kehitykseen. Näkötutkimuksissa tutkimustulokset ovat olleet vaihtelevia ja pääsääntöisesti DHA-lisästä ei ole ollut etua täysaikaisena syntyneiden lasten näön kehitykselle. Enemmän on saatu näyttöä siitä, että DHA-lisällä on myönteisiä vaikutusta lapsen kognitiiviseen kehitykseen – DHA-lisä vaikuttaa parantavan erityisesti tarkkaavaisuutta (Carslon 2009). Tuoreessa tutkimuksessa (Ramakrishnan ym. 2016) äidin raskauden aikana käyttämä DHA-lisä näkyi syntyvillä lapsilla parempana tarkkaavaisuutena viiden vuoden iässä.

Äidin ruokavalio vaikuttaa sekä äidin DHA-statukseen, että äidinmaidon DHA-pitoisuuteen. Vegaaniäitien maidosta on mitattu pienempiä DHA-pitoisuuksia, kuin sekaruokaa
syövien äitien. Myös imetettyjen vegaanilasten veren DHA-pitoisuus oli pienempi (Sanders ja Dickerson 1978, Sanders ja Reddy 1992).

Useat vegaaniravitsemuksen asiantuntijat (Davis ja Melina 2014, Norris ja Messina 2011) sekä muut ravitsemusasiantuntijat (American Academy of Pediatrics 2012, Carson 2009) suosittelevat 200 – 300 mg päivittäistä DHA-lisää sekä raskauden että imetyksen aikana. Myös suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (2014) raskaana oleville suositellaan DHA:ta 200 mg/vrk. Koko päivän energian saannista raskaana olevien tulisi suosituksen mukaan saada 5 % välttämättömistä rasvahapoista, joista viidesosa pitäisi olla omega-3 sarjan rasvahappoja.

Mitä on turvallista syödä?

Raskaana oleville ja imettäville on annettu erilaisia rajoituksia elintarvikkeista, jotka saattavat olla haitallisia (Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016). Ajantasaisin lista löytyy elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta. Tässä kuitenkin tavallisimmat ja vegaaneja koskevat rajoitukset ja ohjeet:

  • Pakastevihannekset on kuumennettava ennen käyttöä. Ohjeen perusteena on riski listeriabakteerista, joka lisää keskenmenon vaaraa raskauden aikana.
  • Korvasieniin jää käsittelystä huolimatta korvasienimyrkkyjäämiä, minkä vuoksi niiden käyttöä ei suositella raskaana oleville ja imettäville.
  • Kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia voi nauttia niin, että kofeiinin saanti jää 200 mg:aan päivässä. Määrä vastaa noin 3 dl:aa tavallista suodatinkahvia.
  • Yrttiteetä ja ravintolisinä myytäviä yrttivalmisteita ei suositella, koska jotkut yrtit voivat sisältää luontaisia haitta-aineita. Jotkut teet saattavat sisältää esimerkiksi lakritsijuurta, jossa on sikiölle haitallista glykyrritsiiniä.
  • Lakritsi ja salmiakki sisältävät myös glykyrritsiiniä. Tämä luontainen makeutusaine häiritsee istukan glukokortikoidiaineenvaihduntaa ja lisää sikiön altistumista äidin kortisolille. Tämä vaikuttaa mm. sukukypsyyden ajoittumiseen ja oppimiseen. Lapset, joiden äidit olivat syöneet paljon lakritsia raskaana ollessaan, suoriutuivat huonommin älykkyyttä ja muistia mittavista tehtävistä ja heillä oli myös enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä (Räikkönen ym. 2017).
  • Pellavansiemenet keräävät maaperän raskasmetalleja, erityisesti kadmiumia. Sen vuoksi niitä ei suositella raskaana oleville eikä imettäville sellaisenaan, rouheena tai liotettuna. Pellavansiemenöljy ja pienet määrät siemeniä esim. leivässä eivät ole haitaksi.
  • Merilevävalmisteita ei pidä käyttää, jos jodipitoisuus ei ole tiedossa tai se on korkea.

Inkivääristä on haettu helpotusta raskauspahoinvointiin, mutta Suomessa on varoiteltu sen käytöstä. Vuonna 2014 julkaistiin meta-analyysi, joka käsitti 12 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Sen mukaan inkiväärin käyttö raskauden aikana on turvallista ja inkivääri myös helpotti raskauspahoinvoinnin oireita (Viljoen ym. 2014).


Yhteenveto raskauden ja imetyksen aikana tarvittavista ravintolisistä vegaaniruokavaliossa

Ravintoaine Raskauden aikana
Imetyksen aikana
B12-vitamiini Lisänä jo raskautta suunniteltaessa. Ks. ohjeet annostelusta täältä.
Aina lisänä.
D-vitamiini 50 - 100 µg/vrk talviaikaan 50 µg/vrk talviaikaan
Jodi 150 µg/vrk jo raskautta suunniteltaessa 150 µg/vrk
Rauta 30 mg tai tarpeen mukaan -
Foolihappo Tarvittaessa 400 µg/vrk jos ruokavalio on yksipuolinen -
DHA-rasvahappo 200 - 300 mg/vrk 200 -300 mg/vrk

Lähteet:

Abdulla M, Andersson I, Asp N-G, Berthelsen K, Birkhed D, Dencker I ym. Nutrient intake and health status of vegans. Chemical analysis of diets using the duplicate portion sampling technique. American Journal of Clinical Nutrition 1981;34:2464-77.

Academy of Nutrition and Dietetics. Position of the Academy of Nutrition and Dietetics: Vegetarian diets. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics 2016;119:1970-80.

Ala-Houhala M, Koskinen T, Terho A, Koivula T, Visakorpi J. Maternal compared with infant vitamin D supplementation. Archives of Disease in Childhood 1986;61:1159-63.

American Academy of Pediatrics. Policy Statement. Breastfeeding and the use of human milk. Pediatrics 2012;129:e827-e841.

Baker AM, Haeri S, Camargo CA, Espinola JA, Stuebe AM. A nested case-control study of midgestation vitamin D deficiency and risk of severe pre-eclampsia. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism 2010:95

Bezerra FV. Mendonēa LMC, Lobato EC, OʼBrien KO, Donangelo CM. Bone mass is recovered from lactation to postweaning in adolescent mothers with low calcium intakes. American Journal of Clinical Nutrition 2004,80:1322-6.

Canadian Paediatric Society. Position statement: Vitamin D supplementation: recommendations for Canadian infants and mothers. www.cps.ca. Päivitetty 30.1.2017

Carson SE. Docosahexaenoic acid supplementation in pregnancy and lactation. American Journal on Clinical Nutrition 2009;89(suppl):678-84.

Davey GK, Spencer EA, Appleby PN, Allen NE, Knox KH, Key TJ. EPIC-Oxford: lifestyle characterstics and nutrient intakes in a cohort of 33 883 meat-eaters and 31 546 non meat-eaters in the UK. Public Health Nutrition 2003:6;259-68.

Davis Brenda ja Melina Vesanto: Becoming Vegan. Book Publishing Company 2014.

Elorinne A-L, Alfthan G, Erlund I, Kivimäki H, Paju A, Salminen I ym. Food and nutrient intake and nutritional status of Finnish vegans and non-vegetarians. PLoS One 2016;11(2):e0148235.doi:10.1371/journal.pone.0148235

Erkkola R. Raskauden ja imetyksen aikainen ravitsemus. Kirjassa Aro A ym. (toim). Ravitsemustiede. Duodecim 2012.

Grant CC, Stewart AW, Scragg R, Milne T, Rowden J, Ekeroma A ym. Vitamin D during pregnancy and infancy and infant serum 25-hydroxyvitamin D concentration. Pediatrics 2014;133:143-53.

Haddad EH, Berk LS, Kettering JD, Hubbard RW, Peters WR. Dietary intake and biochemical, and immune status of vegans compared with nonvegetarians. American Journal of Clinical Nutrition 1999;70(suppl):586-93.

Holick MF ym. Clinical practice guideline: evaluation, treatment and prevention of vitamin D deficiency: an Endocrine Society clinical practice guideline. Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism 2011;96:1911-30.

Hollis BW, Wagner CL. Vitamin D requirements during lactation: high-dose maternal supplementation as therapy to prevent hypovitaminosis D both the mother and the nursing infant. American Journal of Clinical Nutrition 2004;80:175-8.

Hollis BW, Wagner CL. Vitamin D and pregnancy: skeletal effects, nonskeletal effects, and birth outcomes. Calcific Tissue International 2013;92:128-39.

Javaid MK, Crozier SR, Harvey NC, Gale CR, Dennison EM, Boucher BJ ym. Maternal vitamin D status during pregnancy and childhood bone mass at age 9 years: a longitudinal study. The Lancet 2006;367:36-43.

Kiely M, Zhang JY, Kinsella M, Khashan AS, Kenny LC. Vitamin D status is associated with uteroplacental dysfunction indicated by pre-eclampsia and small-for-gestational-age in large prospective pregnancy cohort in Ireland with low vitamin D status. American Journal of Clinical Nutrition 2016;104:354-61.

Kristensen NB, Madsen ML, Hansen TH, Allin KH, Hoppe C, Fagt S ym. Intake of
macro- and micronutrients in Danish vegans. Nutrition Journal 2015;14:115.

Koebnick C, Hoffmann I, Dagnelie PC, Heins UA, Wickramasinghe SN, Ratnayaka ID ym. Long-term ovo-lacto vegetarian diet impairs vitamin B12 status in pregnant women. Journal of Nutrition 2004;134:3319-26.

Larsson CL, Johansson GK. Dietary intake and nutritional status of young vegans and omnivores in
Sweden. American Journal of Clinical Nutrition 2002;76:100-6.

Lönnerdal B. Dietary factors influencing zinc absorption. Journal of Nutrition 2000;130(suppl).1378-83.

March KM, Chen NN, Karakochuk CD, Shand AW, Innis SM, Dadelszen P ym. Maternal vitamin D3
supplementation at 50 µg/d protects agaist low serum 25-hydroxyvitamin D in infants at 8 wk of
age; a randomized controlled trial of 3 doses of vitamn D beginning in gestation and continued in lactation. American Journal of Clinical Nutrition 2015;102:402-10.

Mutanen M, Voutilainen E. Energiaravintoaineet, ravintokuitu ja alkoholi. Kirjassa Aro A ym.(toim). Ravitsemustiede. Duodecim 2012.

Norris J ja Messina V. Vegan for life. Da Capo Press 2011.

Ramakrishnan U, Gonzalez-Casanova I, Schaas L, DiGirolamo A, Quezada AD, Pallo BC ym. Prenatal supplementation with DHA improves attention at 5 y of age: a randomized controlled trial. American Journal of Clinical Nutrition 2016;104:1075-82.

Räikkönen K, Martikainen S, Pesonen A-K, Lahti J, Heinonen K, Pyhälä R ym. Maternal licorice consumption during pregnancy and pubertal, cognitive and psychiatric outcomes in children. American Journal of Epidemiology 2017.DOI:10.1093/aje/kww172

Sanders TA, Ellis FR, Dickerson JW. Studies of vegans: the fatty acid composition of plasma choline phosphoglycerides, erythrocytes, adipose tissue, and breast milk, and some indicators of susceptibility to ischemic heart disease in vegans and omnivore controls. American Journal of Clinical Nutrition 1978;31:805-13.

Sanders TAB, Reddy S. The influence of a vegetarian diet on the fatty acid composition of human milk and the essential fatty acid status of the infant. The journal of Paediatrics 1992;120(suppl):71-77.

Saraf R, Morton SMB, Camargo CA, Grant CC. Global summary of maternal and newborn vitamin D status – a systematic review. Maternal & Child Nutrition 2016;12:647-68.

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Viljakainen H, Saarnio E, Hytinantti T ym. Maternal vitamin D status determines bone variables in the newborn. Journal of Clinical Endocrinology and metabolism 2010:95;1749-57.

Viljoen E, Visser J, Koen N, Musekiwa A. A systematic review and meta-analysis of the effect and safety of ginger in the treatment of pregnancy-associated nausea and vomiting. Nutrition Journal 2014, 13:20.

Waldmann A, Koschizke JW, Leitzmann C, Hahn A. Dietary intakes and lifestyle factors of a vegan population in Germany: results from the German Vegan Study. European Journal of Clinical Nutrition 2003;57:947-955.