Suomalaisten vegaanien ravinnonsaanti verrattuna keskivertosuomalaiseen sekä suosituksiin

25.3.2016

Vuonna 2016 julkaistiin Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus jossa 22 vegaanin ravinnonsaantia ja ravitsemustilaa verrattiin 19 sekaruokaa syövään verrokkiin. Nämä verrokit eivät edustaneet kovin hyvin keskivertosuomalaisia, sillä heitä oli värvätty tutkijoiden lähipiiristä ja joukossa oli myös ravitsemustieteen opiskelijoita. Verrokeilla esimerkiksi ravintolisien käyttö oli huomattavan suurta.

Siksi tein alla olevan taulukon, jossa olen verrannut tutkimukseen osallistuneiden vegaanien ravinnonsaantia Finravinto 2012-tutkimukseen, mikä edustaa paremmin keskivertosuomalaisen ravinnonsaantia. Koska Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa vegaanit olivat iältään 24-50-vuotiaita, olen käyttänyt tässä vertailuna Finravinto-tutkimuksen 25-64-vuotiaiden ikäryhmää.

Vertailu osoittaa, että useimpien ravintoaineiden saanti on vegaaneilla joko samansuuruista tai suurempaa kuin keskivertosuomalaisella. Sekaruokavalion tyypillisiä ongelmakohtia ovat vajaa kuidun ja folaatin saanti sekä liian suuri tyydyttyneen rasvan osuus. Ne näkyvät hyvin tässäkin: suomalaisten kuidun ja folaatin saanti jää alle suositellun ja kovaa rasvaa saadaan liikaa. Vegaaneilla taas kuidun ja folaatin saanti on lähes kaksinkertaista keskivertosuomalaisiin verrattuna. Myös rautaa vegaanit saivat lähes tuplaten muihin verrattuna. Verrokkeja pienempi seleenin saanti nousi esille Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa, mutta vertailu keskivertosuomalaiseen osoittaa, että saanti onkin vegaaneilla suurempaa.

Jodin saantia ravinnosta ei mitattu Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa, vaan elimistön joditilanne selvitettiin vuorokausivirtsasta mittaamalla. Sekä vegaaneilla että verrokeilla pitoisuudet olivat liian pieniä. B12-ja D-vitamiinien saannin vertailu ruoasta ei ole mielekästä, koska näiden vitamiinien pääasiallinen lähde vegaaneilla on ravintolisät, ei ruoka.

Ravinnonsaanti on mitattu eri metodein näissä tutkimuksissa. Finravinto-tutkimuksessa on käytetty haastattelua, jossa päivän ruoat ja juomat on kirjattu kahden edeltävän päivän (48 tunnin) ajalta. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa käytettiin kolmen päivän ruokapäiväkirjaa, mikä on tavallinen tutkimusmetodi, kun selvitetään ravinnonsaantia. Ongelma ei ole tässä päivien vähyys, vaan ravintolaskentaohjelmat, joilla ravintoaineiden saantia lasketaan. Ne soveltuvat hyvin huonosti vegaanien ravinnonsaannin laskemiseen, koska niistä puuttuu useita vegaaneille hyvinkin arkipäiväisiä tuotteita, kuten vaikkapa seitan. Näin ne voivat aliarvioida vegaanin ravintoaineiden saantia.

Ravintoaine Suomalaiset vegaanit (n = 22) Finravinto 2012 25-64-vuotiaat (n = 1295) Suomalainen suositus
Energia (MJ) 9,0 8,35 5,5 - 13,2 riippuen painosta ja fyysisestä aktiivisuudesta
Proteiini (g) 74 83,5 1,1-1,3 g/painokg
Rasva E% [1] 36,5 35,8 25 - 40 %
Tyydyttynyt rasva E% 8,6 15 alle 10 E%
Kuitu (g) 41 21,5 25-35
A-vitamiini (µg) 1100 846 miehet 900, naiset 700
E-vitamiini (mg) 20 10,5 miehet 10, naiset 8
C-vitamiini (mg) 181 111,5 75
Tiamiini (mg) 1,7 1,3 miehet 1,5, naiset 1,1
Riboflaviini (mg) 1,5 1,9 miehet 1,7, naiset 1,3
Niasiini (mg) 27 34 miehet 20, naiset 15
Folaatti (µg) 586 252 300
Kalsium (mg) 1004 1147,5 800
Sinkki (mg) 12 11,7 miehet 9, naiset 7
Seleeni (µg) 79 71,50 miehet 50, naiset 40
Rauta (mg) 21 11,45 miehet 9, naiset 15
[1] E% tarkoittaa prosenttia päivän kokonaisenergiasta