Uusi kouluruokailusuositus suosii kasvisruokaa, mutta ei takaa ruokaa vegaanille

25.01.2017

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi 24.1.2017 uuden kouluruokailusuosituksen yhteistyössä Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Edellinen suositus oli vuodelta 2008.

Uudessa suosituksessa kasvisruokavaliot on huomioitu monella tapaa. Kouluissa olisi hyvä olla tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa, suosituksissa todetaan. Näistä toinen vaihtoehto voi olla kasvisruoka. Se totuttaa kasvispainotteiseen syömiseen heitäkin, jotka eivät ole tottuneet syömään kasvisruokaa. Jos kasvisruokavaihtoehtoa ei voi valita päivittäin, suositellaan kasvisruokapäivän järjestämistä esimerkiksi kerran viikossa. Puuro- ja kasviskeittoaterioiden lisäkkeinä yhtenä esimerkkinä on hummus ja muut kasvis-, papu-, ja siementahnat, marinoidut pavut ja linssit. Palkokasveja suositellaan ylipäänsä proteiininlähteeksi muillekin kuin kasvissyöjille.

Vegaanien ongelmana kouluruokailussa on usein ollut joko se, että ruokaa ei saa lainkaan, tai jos saakin, se ei ole ollut ravitsemuksellisesti täyspainoista. Liha ja kala on saatettu korvata vihanneksilla, eikä proteiinipitoisilla kasvikunnan tuotteilla, kuten pitäisi. Siksi uudessa suosituksessa ilahduttaakin jo lasten ravitsemussuosituksesta tuttu vegaanin lautasmalli sekä esimerkkikuva vegaanisesta ateriasta. Mutta pelkät kuvat eivät vielä täytä vegaanin vatsaa – suositus ei nimittäin takaa, että vegaani saisi ruokaa. Terveyttä edistävä kasvisruokavalio voidaan suosituksen mukaan koostaa myös vegaanisena, mutta lakto-ovovegetaarista kasvisruokaa pidetään ensisijaisena. Päätös vegaaniruoan tarjoamisesta tehdään ”opetuksen järjestäjän tekemän linjauksen ja paikallisen harkinnan mukaan”. Paikallinen harkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että vegaanit ovat edelleen eriarvoisessa asemassa riippuen asuinpaikkakunnastaan. Joku vegaani voi saada hyvinkin ravitsevaa ruokaa, kun taas toinen joutuu sinnittelemään näkkileivällä ja salaatilla. Asiaa ei auta se, että vegaaniruokavalion toteuttaminen maalaillaan varsin hankalaksi. Suosituksen mukaan vegaaniruokavalio on vaativa toteuttaa niin, että se on sekä ravitsevaa, maukasta että helppoa käytännössä. Helppoutta lisäisi se, jos papujen, linssien ja herneiden ohella suosituksessa olisi tuotu esille myös helppokäyttöiset kasviproteiinin lähteet. Hintansa puolesta nyhtökaura tai tofu eivät välttämättä ole vaihtoehtoja koululounaalla, mutta tarjolla on myös huokeampia vaihtoehtoja, kuten soijarouhetta ja -suikaleita. Suosituksen tavoitteena on, että kaikki syövät kouluruokaa. Sitä edesauttaisi se, että kaikille myös tarjottaisiin kouluruokaa, myös vegaaneille.

Kouluruokailusuosituksen kasvispainotteisuus ei ole miellyttänyt kaikkia. HKScan älähti tiedotteessaan 24.1, että ”hummus ei ole suomalaista lähiruokaa”. Tiedotteessa ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen vetoaa Suomi 100 -juhlavuoteen ja korostaa lihan olevan suomalaista lähiruokaa. Todellisuudessa suomalainen lihansyöjä kuluttaa kasvissyöjää enemmän ulkomailla kasvatettuja proteiinipitoisia palkokasveja, sillä 85 – 95 % tuontisoijasta päätyy eläinten rehuksi.

28.03.2017Vegaaniliitto madalsi D-vitamiinisuositustaan
25.01.2017Uusi kouluruokailusuositus suosii kasvisruokaa, mutta ei takaa ruokaa vegaanille
28.11.2016Academy of Nutrition and Dietetics uudisti lausuntonsa kasvisruokavalioista
06.04.2016Eurooppalaisista 40 % kärsii D-vitamiinin puutteesta - osuus on paljon suurempi kuin suomalaisilla vegaaneilla
02.04.2016Vegaaniruokavalio on sekä ilmastoystävällisin että terveellisin
31.03.2016Enemmistöllä sivuillani käyneistä D-vitamiinin saanti hyvällä mallilla
22.03.2016Suomalaisilla vegaaneilla petrattavaa jodin ja D-vitamiinin saannissa − joillakin myös kasvisten syönnissä