Uusi kouluruokailusuositus suosii kasvisruokaa, mutta ei takaa ruokaa vegaanille

25.01.2017

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi 24.1.2017 uuden kouluruokailusuosituksen yhteistyössä Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Edellinen suositus oli vuodelta 2008.

Uudessa suosituksessa kasvisruokavaliot on huomioitu monella tapaa. Kouluissa olisi hyvä olla tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa, suosituksissa todetaan. Näistä toinen vaihtoehto voi olla kasvisruoka. Se totuttaa kasvispainotteiseen syömiseen heitäkin, jotka eivät ole tottuneet syömään kasvisruokaa. Jos kasvisruokavaihtoehtoa ei voi valita päivittäin, suositellaan kasvisruokapäivän järjestämistä esimerkiksi kerran viikossa. Puuro- ja kasviskeittoaterioiden lisäkkeinä yhtenä esimerkkinä on hummus ja muut kasvis-, papu-, ja siementahnat, marinoidut pavut ja linssit. Palkokasveja suositellaan ylipäänsä proteiininlähteeksi muillekin kuin kasvissyöjille.

Vegaanien ongelmana kouluruokailussa on usein ollut joko se, että ruokaa ei saa lainkaan, tai jos saakin, se ei ole ollut ravitsemuksellisesti täyspainoista. Liha ja kala on saatettu korvata vihanneksilla, eikä proteiinipitoisilla kasvikunnan tuotteilla, kuten pitäisi. Siksi uudessa suosituksessa ilahduttaakin jo lasten ravitsemussuosituksesta tuttu vegaanin lautasmalli sekä esimerkkikuva vegaanisesta ateriasta. Mutta pelkät kuvat eivät vielä täytä vegaanin vatsaa – suositus ei nimittäin takaa, että vegaani saisi ruokaa. Terveyttä edistävä kasvisruokavalio voidaan suosituksen mukaan koostaa myös vegaanisena, mutta lakto-ovovegetaarista kasvisruokaa pidetään ensisijaisena. Päätös vegaaniruoan tarjoamisesta tehdään ”opetuksen järjestäjän tekemän linjauksen ja paikallisen harkinnan mukaan”. Paikallinen harkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että vegaanit ovat edelleen eriarvoisessa asemassa riippuen asuinpaikkakunnastaan. Joku vegaani voi saada hyvinkin ravitsevaa ruokaa, kun taas toinen joutuu sinnittelemään näkkileivällä ja salaatilla. Asiaa ei auta se, että vegaaniruokavalion toteuttaminen maalaillaan varsin hankalaksi. Suosituksen mukaan vegaaniruokavalio on vaativa toteuttaa niin, että se on sekä ravitsevaa, maukasta että helppoa käytännössä. Helppoutta lisäisi se, jos papujen, linssien ja herneiden ohella suosituksessa olisi tuotu esille myös helppokäyttöiset kasviproteiinin lähteet. Hintansa puolesta nyhtökaura tai tofu eivät välttämättä ole vaihtoehtoja koululounaalla, mutta tarjolla on myös huokeampia vaihtoehtoja, kuten soijarouhetta ja -suikaleita. Suosituksen tavoitteena on, että kaikki syövät kouluruokaa. Sitä edesauttaisi se, että kaikille myös tarjottaisiin kouluruokaa, myös vegaaneille.

Kouluruokailusuosituksen kasvispainotteisuus ei ole miellyttänyt kaikkia. HKScan älähti tiedotteessaan 24.1, että ”hummus ei ole suomalaista lähiruokaa”. Tiedotteessa ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen vetoaa Suomi 100 -juhlavuoteen ja korostaa lihan olevan suomalaista lähiruokaa. Todellisuudessa suomalainen lihansyöjä kuluttaa kasvissyöjää enemmän ulkomailla kasvatettuja proteiinipitoisia palkokasveja, sillä 85 – 95 % tuontisoijasta päätyy eläinten rehuksi.

13.09.2018Liikkujan vegaaniruokavalio - Juuso Simpanen ja minä puhumme aiheesta 10.10.2018
16.08.2018Vegaaniäitien maidossa yhtä paljon B12-vitamiinia ja DHA:ta kuin muidenkin
15.08.2018Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta linjasi: vegaaniruoan evääminen tai siitä lisämaksun pyytäminen päiväkotilapsilta syrjintää
12.08.2018Vantaa jättää vegaanilapset ilman ruokaa päiväkodeissa - allekirjoita kuntalaisaloite ruoan saamiseksi!
05.07.2018Punainen liha saattaa lisätä endometrioosin riskiä
07.06.2018Suomalaisten taaperoiden D-vitamiinipitoisuudet mitattiin - johtopäätöksiä ei voi soveltaa vegaaneihin
09.05.2018Tanskalaisvegaaneilla puutetta D-vitamiinista ja usealla lisäkilpirauhashormoni koholla
09.04.2018Vitamiinimerkinnät johtavat harhaan
16.03.2018Miksi nostin B12-vitamiinisuositustani
23.01.2018Varhaiskasvatuksen ruokasuositus jätti kuntien päätettäväksi, saako vegaanilapsi ruokaa

Siirry arkistoon »