Suomalaisten taaperoiden D-vitamiinipitoisuudet mitattiin - johtopäätöksiä ei voi soveltaa vegaaneihin

07.06.2018

Helsingin yliopisto ja HUS Lastenklinikka ovat tutkineet D-vitamiiniannosten vaikutuksia lasten luun tiheyteen ja infektiosairastavuuteen. JAMA Pediatrics –lehdessä toukokuussa 2018 julkaistuun tutkimukseen osallistui 975 terveenä ja täysiaikaisena syntynyttä lasta. Heidät jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai nykysuosituksen mukaisen määrän (10 µg) ja toinen ryhmä 30 µg päivässä D-vitamiinia lisänä. Lasten D-vitamiinipitoisuus mitattiin heidän synnyttyään ja kahden vuoden iässä. Tuolloin mitattiin myös luun tiheys.

Tutkijoiden johtopäätös oli, etteivät pikkulapset hyödy korkeammasta D-vitamiinilisästä. Kahden vuoden iässä 10 µg D-vitamiinia saaneista lapsista 99 % saavutti D-vitamiinipitoisuuden tavoitetason ja 30 µg saaneista lapsista 100 %. Kenelläkään tutkittavista ei ollut veressään myrkyllisiä pitoisuuksia eikä yliannostukseen liittyvää hyperkalsemiaa.

Tutkimustulos näyttää olevan ristiriidassa useiden viime aikoina julkaistujen satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten kanssa, joissa lasten 10 – 15 µg päivittäisellä D-vitamiinin saannilla ei ylletty 50 nmo/l D-vitamiinipitoisuuteen, mikä oli edellä mainitussa suomalaistutkimuksessakin riittävän pitoisuuden tavoiteraja. Riittävä määrä D-vitamiinia talviakaan on näissä tutkimuksissa ollut 20 – 30 µg (1 -3), yhdessä tutkimuksessa jopa 50 μg (4). Erona näissä tutkimuksissa verrattuna suomalaistutkimukseen oli se, että lapset olivat vanhempia.

Yksi tutkijoista, lastentautien erikoislääkäri Jenni Rosendahl toteaa, etteivät tutkimustulokset anna aihetta muuttaa tämänhetkistä D-vitamiinisuositusta. Onko johtopäätös oikea? Nyt tutkittiin 0-2- vuotiaiden D-vitamiiniannostusta, joten sen perusteella ei voida tietenkään sanoa, ovatko vanhempien lasten D-vitamiinisuositukset kohdallaan.

Joitain olennaisia asioita ei tullut esille Rosendahlin ym. tutkimuksen uutisoinnissa. Siinä D-vitamiinipitoisuuksia oli mitattu ympäri vuoden. Tulos olisi voinut olla erilainen, jos pitoisuuksia olisi mitattu vain talviaikaan. D-vitamiinin puutos kehittyy talvella, kun sitä ei saada auringosta, jos saanti ravinnosta ja lisistä on riittämätöntä. Kesällä mitatut tulokset eivät kerro mitään suositusten riittävyydestä, vaan auringossa olosta.

Tutkimukseen osallistuneista vastasyntyneistä 96 %:lla oli riittävä veren D-vitamiinipitoisuus, mitä selittää se, että äideistä 94 % oli käyttänyt D-vitamiinilisää raskauden aikana. Mutta keskimäärin he ottivat suosituksia enemmän D-vitamiinilisää, 15,5 µg päivässä. Tutkimuksessa ei selvitetty, paljonko äidit olivat saaneet tämän lisäksi D-vitamiinia ruoastaan, mutta Finravinto 2012 –tutkimuksessa naisten keskimääräinen D-vitamiini saanti ravinnosta oli lähes 9 µg/vrk. Näin voidaan olettaa ja laskea, että tutkimukseen osallistuneiden äitien kokonais-D-vitamiinin saanti on ollut raskauden aikana lähes 25 µg/vrk. Äidin raskauden aikainen D-vitamiinintila vaikuttaa lapsen luuston kuntoon jopa vielä kouluiässä (5).

Myös taaperoiden kokonaissaanti ylitti suositukset, sillä saamansa joko 10 tai 30 µg:n D-vitamiinilisän ohella he saivat ruoastaan keskimäärin 6 µg D-vitamiinia.

Tavoitteiden mukaisista D-vitamiinipitoisuuksista huolimatta 10 µg D-vitamiinia saaneilla lapsilla havaittiin veressä korkeampia lisäkilpirauhaspitoisuuksia kuin 30 µg saaneilla lapsilla. PTH- eli lisäkilpirauhaspitoisuus kohoaa sekä kalsiumin että D-vitamiinin puutteessa ja tämä on huono asia luustolle.

Tutkimuksen johtopäätöksiä ei voi soveltaa vegaaneihin, sillä vegaanit saavat sekasyöjiä vähemmän ruoastaan D-vitamiinia. Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa aikuisten, suomalaisten vegaanien keskimääräinen D-vitamiinin saanti ruoasta oli vain 5 µg/vrk (6).

 

  1. Mortensen C, Damsgaard CT, Hauger H, Ritz C, Lanham-New S, Smith TJ ym. Estimation of the dietary requirement for vitamin D in white children aged 4–8 y: a randomized, controlled, dose-response trial. American Journal of Clinical Nutrition 2016;104:1310-7.
  2. Öhlund I, Lind T, Hernell O, Silfverdal SA, Karlsand Åkeson P. Increased vitamin D intake differentiated according to skin color is needed to meet requirements in young Swedish children during winter: a double-blind randomized clinical trial. American Journal of Clinical Nutrition 2017;106:105-12.
  3. Smith TJ, Tripkovic L, Damsgaard CT, Mųlgaard C, Ritz C, Wilson-Barnes SL ym. Estimation of the dietary requirement for vitamin D in adolescents aged 14–18 y: a dose-response, double-blind, randomized placebo-controlled trial. American Journal of Clinical Nutrition 2016;104:1301-9
  4. Rajakumar K, Moore CG, Yabes J, Olabopo F, Haralam MA, Comer D ym. Estimations of dietary vitamin D requirements in black and white children. Pediatric RESEACH 2016;80(1):14-20.
  5. Javaid MK, Crozier SR, Harvey NC, Gale CR, Dennison EM, Boucher BJ ym. Maternal vitamin D status during pregnancy and childhood bone mass at age 9 years: a longitudinal study. The Lancet 2006;367:36-43.
  6. Elorinne A-L, Alfthan G, Erlund I, Kivimäki H, Paju A, Salminen I ym. Food and nutrient intake and nutritional status of Finnish vegans and non-vegetarians. PLoS One 2016;11(2): e0148235.doi:10.1371/journal.pone.0148235

 

 

 

 

 

 

06.11.2018Vegaanin ravitsemus ilmestyy kirjana
09.10.2018Vantaalla kokeillaan vegaaniruoan tarjoamista
16.08.2018Vegaaniäitien maidossa yhtä paljon B12-vitamiinia ja DHA:ta kuin muidenkin
15.08.2018Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta linjasi: vegaaniruoan evääminen tai siitä lisämaksun pyytäminen päiväkotilapsilta syrjintää
05.07.2018Punainen liha saattaa lisätä endometrioosin riskiä
07.06.2018Suomalaisten taaperoiden D-vitamiinipitoisuudet mitattiin - johtopäätöksiä ei voi soveltaa vegaaneihin
09.05.2018Tanskalaisvegaaneilla puutetta D-vitamiinista ja usealla lisäkilpirauhashormoni koholla
09.04.2018Vitamiinimerkinnät johtavat harhaan
16.03.2018Miksi nostin B12-vitamiinisuositustani
23.01.2018Varhaiskasvatuksen ruokasuositus jätti kuntien päätettäväksi, saako vegaanilapsi ruokaa

Siirry arkistoon »